Reflektion merkitys asiantuntijatyössä

Reflektiivinen asiantuntija

Tapasin hiljattain erään Vantaan kaupungin toimialajohtajista. Tapaamisemme liittyi syyskaudella alkavaan tutkimusprojektiin ja siinä toteuttavien kokeilujen lähtökohtiin. Erityisesti mieltäni lämmitti hänen tapansa tarkastella jo tehtyä ja koettua, reflektoida, osana oman työnsä kehittämistä.

 

”– Olen ottanut henkilökohtaiseksi kehityshaasteeksi tänä syksynä kontrollista luopumisen, työntekijöiden osallistamisen työkulttuurin kehittämiseen ja kokeilemisen ilman pelkoa epäonnistua. Siksi SmartLab-toiminta sopii erinomaisesti meille juuri nyt. –”.

 

Kokeilujen kautta organisaatiossa on mahdollista kokeilla turvallisesti. Vaikka kokeilu epäonnistuisikin, niin silloinkin opitun ohjaamana voi käynnistellä ja ohjata uutta toimintaa. SmartLab-kokeilut toimivatkin erinomaisesti peilauspintana, jonka kautta toimijat voivat tarkastella ja kehittää toimintaansa.

Reflektoinnin taito

Reflektointi on taito, jonka kuka tahansa voi oppia. Käytännössä reflektiivinen työskentely vaatii kykyä ja halua tutkiskella tekemisen tapaa tekemisprosessin aikana. Yksinkertaisimmillaan se on oman ja muiden toiminnan tarkastelua ja kysymyksien esittämistä itselleen, kuten miksi päädyin tähän ratkaisuun, kuinka se vaikutti työn etenemiseen sekä millaisia vaikutuksia päätöksillä on tulevaan? Reflektiivinen työskentelyote voi siten olla menneisyyteen kohdentuvaa, tapahtua reaaliaikaisesti tai kurkottaa tulevaisuuteen.

Reflektion merkitys kehitystyössä

SmartLab-projekteissa tutkitaan, suunnitellaan ja kokeillaan tulevaisuuden kaupunkipalveluita. Erityiseksi projektit tekee niiden haasteelliset sosio-tekniset lähtökohdat. Vantaalla näitä ovat esimerkiksi maahanmuuttoon, työttömyyteen, koulutukseen ja uusiin monimuotoisiin työskentelykäytäntöihin liittyvät suunnitteluhaasteet. Lisäksi teknologiset kehityssuunnat ja niiden tuomat mahdollisuudet osana digitaalisen ajan kaupunkipalveluita ovat omiaan lisäämään palveluiden suunnitteluun liittyvää kompleksisuutta.

 

Projektien kompleksinen luonne ja reflektiivinen työskentelyote kehittämistyössä asettavat omat haasteet myös asiantuntijatyöhön. Näihin haasteisiin pyrimme SmartLabissa etsimään jatkuvasti keinoja yhteissuunnittelun ja innovatiivisen teknologiakehityksen menetelmin ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti. Projekteihin onkin rakennettu malli, jossa yhdessä projektin toimijoiden kanssa reflektoidaan tuotoksia ja tekemisen tapoja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Tämä tapahtuu järjestämällä yhteisiä suunnittelu- ja arviointitapaamisia. Lisäksi suunnittelutuotokset, kuten dokumentaatiot, hahmotelmat ja videot esimerkiksi prototyypeistä ovat yhteistyökumppanien tarkasteltavissa aina verkkopalvelun kautta. Näin projektien tuotokset tarjoavat peilauspinnan, jonka kautta tarkastella, ohjata ja käynnistää uusia projektivaiheita.

Uuden oppimisen äärellä

Reflektiivinen työskentelyote on keino luoda monialaiseen ja verkostomaiseen kehittäjäyhteisöön jatkuvan oppimisen tila, jossa toimijat asettuvat alttiiksi uuden äärelle. Oppimisen prosessia voisi tässä yhteydessä kuvata kolmiulotteiseksi, rönsyileväksi spiraaliksi, jossa oppimiskokemukset limittyvät ajallisten tasojen läpi. Filosofi Jean Paul Sartea mukaillen: syntyy valaistunut intuitio, jossa ei ole alku tai päätepistettä.

Lähteet

  • Crouch, C., & Pearce, J. (2012). Doing research in design. Oxford: Berg.Schön, D. A. (1983).
  • The reflective practitioner: How professionals think in action. New York: Basic Books.
  • Toikko, T., & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere: Tampere University Press.