Kehittäjä monimutkaisten kuntapalveluiden peilimaassa

Lewis Carollin novellissa Liisan seikkailut Peilimaassa (Through the Looking Glass, 1871) Liisa astuu sisään peilin kautta mielikuvitusmaailmaan, joka näyttäytyy ennalta-arvaamattomalta ja jännittävältä paikalta. Monimutkaiset irrationaaliset säännöt ohjaavat Liisaa tarinassa, jonka kulkuun hän pystyy vaikuttamaan ajatuksillaan ja toiminnallaan. Lopputulema on kuitenkin usein aivan muuta, kuin Liisa alun perin suunnitteli. Kuntapalveluiden suunnittelijana ja kehittäjänä pystyn hyvin eläytymään Liisan kokemukseen peilimaassa. Näin on erityisesti projekteissa, joissa haasteena on monimutkaiset ja ainutlaatuiset viheliäiset ongelmat, joiden ratkaisemiseksi ei ole olemassa yhtä ainoata ratkaisua.

liisa_peilimaassa_wanin_1200

SmartLabin ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen yhteisessä Ennakoivaa pelastustyötä tilannekuvaa parantamalla -projektissa päätavoitteena on luoda uudenlainen alustava toimintamalli ennakoivaan pelastustyöhön kokeilujen kautta. Konkreettisena tavoitteena on suunnitella ennakoivan pelastustyön palvelu ja sitä tukevat teknologiset prototyypit, jotka mallintavat ihmisiin, palveluihin ja resursseihin liittyvät tiedot reaaliaikaisesti. Yksi minuutti pelastustyössä palon sattuessa vastaa 10-15 %:n pelastumismahdollisuuksien pienenemistä. Näin ollen parhaimmillaan projektissa kehitetyt uudenlaiset työskentelykäytännöt ja niitä tukevat teknologiat auttavat säästämään arvokkaita sekunteja pelastustyössä ja mahdollisuudet pelastamiseen nousevat.

 

Tässä tekstissä nostan kolme keskeistä yhteiskehittämistekniikkaa, jotka ovat auttaneet meitä luomaan onnistuneita suunnitteluratkaisuja monimutkaisessa suunnitteluympäristössä: 1) kontekstuaalinen ymmärrys, 2) konstruktiivinen kehittäminen ja 3) Systeemiälykkyys yhteiskehittämisen teoreettisena linssinä.

 

Kontekstuaalinen ymmärrys

Pelastustoiminnan moniuloitteisen ja systemaattisen toimintaympäristön hahmottaminen on oleellista onnistuneita suunnitteluratkaisuja tehdessä. Kehittäjillle keskeistä on tarve ymmärtää osallisten tarpeet, toiminnan motiivit, suoritettavat tehtävät sosiaalisessa ja materiaalisessa ympäristössä, joissa teknologiota käytetään. Pääsimmekin havainnoimaan pelastustyöharjoitusta autenttisessa voimalaharjoitusympäristössä. Osallistuminen harjoitukseen ja sen kautta kerätty kontekstuaalinen ymmärrys auttoi meitä luomaan paremman kuvan pelastustoimen strategista ja operatiivisista toimijoista, heidän tehtävistään sekä vuorovaikutussuhteistaan. Kerättyä materiaalia olemme hyödyntäneet projektin muissa vaiheissa jatkojalostaen löydöksiä visualisoinneiksi, palvelupoluiksi ja alustaviksi prototyypeiksi.

observ_palmu_1200

Kehittämiskohteeseen tutustuminen: simuloidun pelastusharjoituksen havainnointi.

Konstruktiivinen kehittäminen

Projektissa luodut suunnittelutuotokset on toteutettu vaiheittain konstruktiivisesti rakentaen. Yhteiskehittämistyöpajoissa toteutetut tuotokset mahdollistavat projektin tavoitteiden tarkastelun ja uudelleen arvioimisen joustavasti. Esimerkiksi pelastustyötekijöiden Draama ja Experience Prototyping -työpajassa pelastustyöntekijät loivat improvisaatiotekniikoiden avulla skenaarioita tulevaisuuden pelastustyöstä. Kokemuksemme mukaan osallisten on helpompaa keskustella suunnittelun tavoitteista, kun voi reflektoida toimintaa yhdessä esiintymislavalla. Jälkeenpäin taltioituja skenaariovideota voidaan lisäksi yhdessä analysoida ja luoda suuntaa jatkokehittämiselle. Konstruktiivinen kehittämistapa voi vaikuttaa aluksi poukkoilevalta, mutta etsimisvaiheita ei voi hypätä yli suoraan valmiisiin ratkaisuihin. Maailma ja monimutkaiset kehittämiskohteet ovat sotkuisia ja epäselviä, eikä asioita voi suunnitella kerralla valmiiksi. Sen sijaan pitää tehdä, korjata ja tarkentaa.

kupela_on_stage_1200_650

Keski-Uudenmaan pelastustyöntekijät Draama-menetelmät työpajassa: skenaarioiden luomista ennakoivaan pelastustyöhön.

Systeemiäly yhteiskehittämisen teoreettisena linssinä

Systeemit ovat luonteeltaan dynaamisia, systeemin tilan muutokset tapahtuvat ajassa ja lopputulemat ovat usein ennalta-arvaamattomia. Tästä johtuen holistinen lähestymistapa hahmottaa sosio-teknisiä haasteita ja luoda palveluihin onnistuneita ratkaisuehdotuksia on tarpeellinen. Systeemiälyn teoria tarjoaa keinoja tarkastella kokonaisuuksia sekä ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita niin yksilöiden, ryhmien, teknologioiden ja organisaation tasolla (Hämäläinen, R & Saarinen, E, 2004).

 

Systeemiälyllä tarkoitetaan älykästä toimintaa, joka hahmottaa vuorovaikutuksellisia takaisinkytkentöjä sisältäviä kokonaisuuksia. Systeemiälykäs henkilö siis pyrkii huomioimaan luovasti ja tarkoituksenmukaisesti ympäristönsä, itsensä sekä vuorovaikutuskokonaisuuden, minkä nämä muodostavat. Kuntapalveluiden suunnittelijan näkökulmasta tarkasteltuna ikään kuin tarkastelee kokonaisuutta peilin kautta, josta havaitsee oikeat riippuvuussuhteet systeemien välillä ja suhteuttaa oman toimintansa muihin tiimeihin, kollegoihin ja heidän osaamiseensa sekä organisaation ja kuntalaisten tavoitteisiin.

 

Kuntapalveluiden kehittämisen erityishaasteet

Kuntapalveluiden monimutkaisia haasteita ratkottaessa keskeiseksi nousee ymmärtää kehittämiskohteen erityisvaatimukset. Jokaisen ei tarvitse osata kuitenkaan etnografian tai muotoiluajattelun periaatteita. SmartLabin fasilitoivan ohjauksen avulla kuntapuolen työntekijät saavat tukea ja osaamista näissä asioissa. Uusien yhteiskehittämismenetelmien hyödyntäminen tapahtuu yhdessä ja samalla luodaan uudenlaista suunnittelukulttuuria, jossa monimutkaisten kehittämishaasteiden ymmärtämiseen on välineitä. Parhaimmillaan osalliset yhteisprojekteissa pystyvät luomaan ratkaisuehdotuksia uudenlaisista yhteisarvoon perustuvista kuntapalveluista, jotka luovat ympärilleen tilaa luoville ja innovatiivisille kvanttihypyille.

 

Lähteet

Carroll, L. (2010). Alice in wonderland & through the looking glass. Bibliolis Books.

 

Hämäläinen, R. P., & Saarinen, E. (2004). Systeemiäly. Näkökulmia vuorovaikutukseen ja kokonaisuuksien hallintaan. Teknillinen korkeakoulu, Systeemianalyysin laboratorio, Tutkimusraportti B, 24.