Tutkimuksellista kehitystoimintaa ihmisestä käsin

yhteissuunnitteluSmartLab

SmartLab on toiminut 1.11.2015 alkaen Vantaan kaupungin Tietohallinnossa. Pyrimme Tietohallinnosta käsin myötävaikuttamaan tulevaisuuden digitaalisten palveluiden suunnittelutapoihin Vantaalla. Yhtenä päätehtävänä SmartLabilla onkin kehittää ihmiskeskeisen suunnittelun menetelmiä ja työkaluja, aktiviteetteja ja käytäntöjä yhdessä kokeiluprojektien osallisten kanssa. Kehittämällä kokonaisvaltaisesti sosio-materiaalisia käytäntöjä luomme samalla uudenlaista suunnittelukulttuuria, joka mahdollistaa parhaassa tapauksessa ennen kokemattomien digitaalisten kuntapalveluiden luomisen.

Tutkimuksellista kehitystoimintaa ihmisestä käsin

Työpajat, käytetyt menetelmät, tapahtumat sekä interventiot kaupunkikontekstissa ovat osa SmartLabin tutkimuksellista kehitystoimintaa, joka perustuu ihmiskeskeisen suunnittelun malliin (Human-Centred Design). SmartLab‐periaatteisiin kuuluu, että projektit ovat aina käyttäjä- ja toimijalähtöisiä. Ihmiskeskeiseen suunnitteluun kuuluu myös, että projektien osapuolet ovat mukana kaikissa vaiheissa muokkaamassa suunniteltavaa palvelua ja kehitettäviä prototyyppejä. Aluksi yhteistoiminnallisissa työpajoissa ideoijina ja suunnittelijoina, myöhemmin demosovellusten ja ‐järjestelmien testaajina. Projektien lähtökohtana voi toimia inspiroituminen esimerkiksi olemassa olevasta ilmiöstä, materiaalista, avoimen datan mahdollisuuksista tai teoriasta. SmartLab-projekteissa keskeistä on kuitenkin, että tarve projektille on aina toimijalähtöinen, jolloin suunnitteluprosesi kohdentuu käyttäjien todellisiin tarpeisiin.

Experience‐prototyping ja Draama‐menetelmät‐työpaja

IMG_4835

Esimerkkinä kehitetyistä ja käyttöönotetuista suunnittelumenetelmistä on 29.2.2016 Tikkurilan Teatterissa Vernissassa järjestetty Experience-Prototyping-työpaja. Työpajan osallistujat koostuivat Vantaan Innovaatioverkoston jäsenistä. Työpajan tavoitteena oli luoda Experience-prototyypit hyödyntämällä draama‐menetelmiä. Työpajassa kaksi työryhmää käsikirjoitti kuntapalveluskenaariot, jotka lopuksi näyteltiin läpi. Suunnitteluvälineinä työryhmillä oli kokoelma ennalta rakennettuja älylaitteita mallintavia aihiota, jotka muistuttivat lisätyn todellisuuden AR-laseja, älykorua, älykelloa, mobiilipäätelaitteita. Lisäksi käytössä oli taikasauva, jonka avulla voi ratkaista mitä tahansa haasteita.

 

Kokemuksemme mukaan hyödynnetyt tekniikat ja työkalut mahdollistavat nopean ja iteratiivisen kehittämisen, kun tavoitteena on tuottaa lukuisia ideoita lyhyessä ajassa. Työpajan tuloksena Reaaliaikainen dynaamisesti oppiva rakennuslupapalvelu‐ryhmän rakentama kuvaus siirretään osittain teknologiseen prototypointivaiheeseen Metropolian Electrian toimesta. Nyt odotammekin innolla, milloin pääsemme testaamaan niitä yhdessä toimijoiden kanssa.

Kohti yhteisen arvon luomista

SmartLab-toimintojen kautta pyrimme Tietohallinnossa myötävaikuttamaan tulevaisuuden kuntapalveluiden suunnittelutapoihin. Omaa toimintaamme kehitämme kokonaisvaltaisesti kolmesta näkökulmasta: 1) fyysinen tila, joka koostuu materiaalisesta ja teknologisesta ympäristöstä (material & technical), 2) sosiaalinen, kulttuurinen ja henkinen tila (space) ja paikka (place) ja 3) aktiviteettien ja käytäntöjen tila (mind set). Näiden tekijöiden kohdatessa voidaan suunnittelussa keskittyä teknologisten toiminnallisuuksien sijaan ihmisten kokemuksiin ja merkitysrakenteisiin, joita tuotteet, sovellukset ja järjestelmät välittävät käyttäjille. Soveltuvilla muotoilumenetelmillä pääsemme näihin merkityksenantoprosesseihin käsiksi yhdessä osallisten kanssa ja siten muokkaamaan palveluita, jotka tarjoavat rikkaita vuorovaikutteisia kokemuksia. On selvää, että yhdessä ideoidut, suunnitellut ja rakennetut palvelut ovat laadukkaampia, kokemuksellisempia ja kustannustehokkaampia. Haasteena on, miten suunnittelijoina opimme tiedostamaan millaisia merkityksiä ja arvorakennelmia me kaupunkikuvaan luomme.